Uskonnolliset kultit rikkovat uskonnonvapautta, kun ne estävät jäseniään lähtemästä kultista. Uskonnonvapauteen kuuluu mahdollisuus valita vapaasti oma uskontonsa, mutta kultti haluaa aktiivisesti ottaa tämän päätösvallan yksilöltä pois.

Uskonnolliset kultit käyttävät hyväkseen uskonnonvapautta, koska se mahdollistaa niiden kasvamisen sekä jäsenmäärältään että taloudelliselta vallaltaan. Kultti kuitenkin itse riistää uskonnonvapauden omilta jäseniltään, kun se manipuloi ihmisiä pysymään kultissa.

Kaikki kultit toimivat samalla tavalla. Ne eivät kerro avoimesti kaikista uskomuksistaan, vaan jäsenille paljastetaan aina kerrallaan pala “totuutta”. Näin päästään tilanteeseen, jossa kulttiin liittyvä henkilö on ikään kuin sammakko kattilassa, jonka vesi kuumenee aivan huomaamatta, kunnes sammakko keittyy elävältä.

Kultit hyödyntävät erilaisia kontrollin keinoja. Yhdysvaltalainen psykologi Steven Hassan kertoo, että kultit kontrolloivat jäsentensä käytöstä, heidän saamaansa informaatiota, ajattelua ja tunteita.

Jos haluat tietää lisää kulteista ja niiden käyttämistä kontrollin keinoista, kannattaa lukea aiempi kirjoitukseni.

Lue myös: Mikä on uskonnollinen kultti?

Miten kultit yrittävät puolustaa itseään uskonnonvapauden avulla?

Kulttien jäsenet ja johtajat usein sivuuttavat käyttämänsä arveluttavat keinot ja vetoavat uskonnonvapauteen. Argumentti kuuluu usein niin, että kultin keinot saattavat vaikuttaa epätavallisista, mutta jokaisella on oikeus uskoa, mihin haluaa.

Argumentti on puoliksi totta mutta puoliksi valetta. On täysin totta, että jokaisella on oikeus uskoa, mihin haluaa. Mielenkiintoisempi kysymys on kuitenkin se, onko päätös liittyä kulttiin loppujen lopuksi yksilön oma päätös, jos hän ei ole saanut kattavaa informaatiota ryhmää koskien?

Uskonnonvapaus on tärkeä arvo, mutta kultit rikkovat ihmisoikeuksia pimittämällä tietoa jäseniltään. Jokaisella yksilöllä on oikeus etsiä tietoa mihin tahansa asiaan liittyen. Jos yksilö manipuloidaan ja houkutellaan luopumaan tästä vapaudesta, silloin kultti itse rikkoo uskonnonvapautta.

Kultit yrittävät joskus puolustaa tekojaan uskonnovapauteen vedoten.

Miten kultit rikkovat uskonnonvapautta?

Uskonnollinen kultti ei toimi samalla tavalla kuin terve hengellinen yhteisö. Kultin tavoitteena on kontrolloida kaikkia jäsenen elämän osa-alueita enemmän tai vähemmän. Kultit haluavat päättää, miten käytät aikasi, miten paljon rahaa annat kultin käyttöön, minne matkustat ja kenen kanssa seurustelet. Kultti on enemmän tai vähemmän totalitaarinen järjestelmä.

Kultti aloittaa uskonnonvapauden rikkomisen heti ensimmäisestä tapaamisesta lähtien. Uhrille valehdellaan, että kyseessä on ainoastaan raamattukurssi tai tietyn ajan kestävä koulutus. Missään vaiheessa uhrille ei kerrota, että kurssin lopuksi hänen tulisi liittyä mukaan kulttiin.

Uskonnonvapauden rikkominen jatkuu sen jälkeen, kun uhri on liittymässä tai jo liittynyt jäseneksi. Uhria kielletään tutkimasta muita uskonnollisia suuntauksia tai etsimästä kriittistä tietoa omaan ryhmään liittyen. Esimerkiksi kristityillä ihmisillä ei ole samanlaisia rajoituksia.

Yleensä kieltoa tehostetaan sillä, että muut uskonnolliset yhteisöt tai kriittinen tieto nähdään paholaisen kautta. Eli paholainen tekee työtään muiden uskonnollisten yhteisöjen tai kriittisen informaation kautta. Näin uhrin uskonnonvapauden rajoittaminen yhdistyy pelolla hallitsemisen kanssa.

Jos uskonnollinen yhteisö todella uskoo opetustensa olevan totta, miksi sen pitäisi pelätä jäsentensä tutustuvan kriittiseen tietoon?

Kultit syyttävät kriitikoita

Kultit myös syyttävät kriitikkojaan uskonnonvapauden rikkomisesta. Ajatus on nurinkurinen, koska kriitikot eivät estä ketään tutkimasta asioita tai rajoita muiden sananvapautta. Uskonnolliset kultit puolestaan syyllistyvät informaation ja sananvapauden rajoittamiseen.

Jos kriitikot kieltäisivät kultteja toimimasta tai kieltäisivät ihmisiä tutkimasta uskonnollisten kulttien sanomaa, silloin kriitikonkin elämä hankaloituisi. On vaikeaa olla kriittinen, jos ei tiedä, mitä kohtaan olla kriittinen.

Kriitikkojen syyllistäminen onkin yleensä kultin propagandaa sen omille jäsenille. Uskonnonvapaus on kultille enemmänkin merkityksetön taikasana, jota käytetään silloin kun sen uskotaan palvelevan kultin omia etuja.

Kultit polkevat ihmisten uskonnonvapautta monin eri keinoin.

Pitäisikö uskonnonvapauslakia muuttaa?

Koska Suomeen on rantautunut viime vuosikymmenten aikana suuri määrä erilaisia uusia kultteja, on perusteltua miettiä uskonnonvapauslain muuttamista. Voidaanko tulevaisuudessakin jatkaa niin, että psykologinen manipulaatio ja johdattelu sallitaan? Tuskin, koska ilmiöstä on tulossa jo niin yleinen, että siitä aiheutuu näkyvää haittaa yhteiskunnalle.

Ideaalisessa tilanteessa uskonnollinen kultti voitaisiin tuomita uskonrauhan rikkomisesta, jos entisillä jäsenillä on todisteita ja dokumentteja, joista psykologinen manipulaatio ja hyväksikäyttö käy ilmi. Taloudellisesta hyväksikäytöstä jää lähes aina jonkinlaisia todisteita. Jos yhteisö suoraan kieltää jäseniään etsimästä tietoa joko heidän omasta yhteisöstään tai muista uskonnollisista yhteisöistä, sitä voitaisiin myös pitää todisteena jonkin asteisesta manipulaatiosta. Lainsäädäntö ei kuitenkaan toimi tällä hetkellä näin.

Suomessa uskonnollisten yhteisöjen harjoittamaan psykologiseen painostukseen voidaan puuttua nykyisen lainsäädännön avulla silloin, kun toiminta täyttää jonkin rikoksen tunnusmerkit. Ongelmallisempia ovat tilanteet, joissa yhteisö käyttää järjestelmällisesti pelkoa, syyllistämistä, sosiaalista painostusta ja harhaanjohtamista, mutta yksittäistä rangaistavaa tekoa on vaikea osoittaa.

Siksi olisi aiheellista pohtia, suojaako nykyinen lainsäädäntö riittävästi ihmisiä uskonnollisissa yhteisöissä tapahtuvalta psykologiselta hyväksikäytöltä.

Mitä voin tehdä asialle?

Tällä hetkellä ainoa asia, jonka tavallinen kansalainen voi tehdä, on tiedon levittäminen. Kultteihin kannattaa suhtautua samalla tavalla kuin esimerkiksi huijaussähköposteihin tai tekstiviesteihin. Jos osaat tunnistaa kultin heti ensimmäisestä keskustelusta alkaen, pystyt välttämään niitä tehokkaasti ja varoittamaan muita.

Mitä useampi ihminen tietää Suomessa ja ulkomailla toimivista kulteista sitä vähemmän ne saavat jäseniä Suomessa. Tyypillisesti uusi kultti rantautuu Suomeen ulkomailla käyneen suomalaisen mukana, joka on rekrytty kulttiin joko lomamatkalla, työmatkalla tai vaihto-opiskelusta. Suomi on niin pieni maa, että kultit eivät yleensä tarkoituksella ota sitä kohteekseen.

Kannattaa lukea myös kultteihin liittyvää kirjallisuutta. Esimerkiksi Steven Hassanin teokset Freedom of Mind ja Combating Cult Mind Control ovat erinomaisia kirjoja, jotka selittävät syvällisesti kulttien toimintatavat ja taktiikat. Toinen yhdysvaltalainen tutkija Rick Alan Ross on kirjoittanut kirjan Cults Inside Out: How People Get In and Can Get Out.