Uskonnollinen kultti on yhteisö, jossa jäseniä käytetään hyväksi taloudellisesti, sosiaalisesti ja emotionaalisesti. Kultti on autoritäärinen yhteisö, jota johtaa yleensä yksi johtaja tai johtajista koostuva ryhmä. Kultit luottavat enemmän johtajansa sanaan kuin pyhiin kirjoituksiin.
Uskonnollisia kultteja on ollut olemassa jo tuhansien vuosien ajan, mutta modernit kultit ovat syntyneet vasta viimeisten muutaman sadan vuoden aikana. Modernit kultit ovat nykyajan tuotos, koska kulttijohtajat haluavat saavuttaa kuuluisuutta, vaurautta ja vaikutusvaltaa. Kulteissa on siis taustalla aina hyväksikäyttöä, joka tapahtuu kultin jäsenten kustannuksella.
Miten tunnistaa uskonnollinen kultti?
Kultin voi tunnistaa hyvinkin helposti, kun kiinnittää huomiota muutamaan perusasiaan. Yhdysvaltalainen psykologi ja kulttitutkija Steven Hassan on kehittänyt BITE-mallin, joka hahmottaa kontrollin määrää uskonnollisessa yhteisössä. Jos kyseinen yhteisö hallitsee kaikkia neljää osa-aluetta, kyseessä on varmasti kultti.
BITE
- Behaviour Control
- Information Control
- Time Control
- Emotional Control
Olen kääntänyt Hassanin mallin suomalaiseen muotoon, joten voimme tarkastella näin suomalaisittain KITA-mallia.
KITA
- Käytöksen kontrollointi
- Informaation kontrollointi
- Tunteiden kontrollointi
- Ajan kontrollointi
Kun yksi tai useampi kontrolloinnin osa-alue toteutuu, voidaan puhua yhteisöstä, joka on kultti tai ainakin vaikuttaa negatiivisesti yksilön elämään. Jos uskonnollisen yhteisön säännöt ja kontrolli ylettyy jokaiselle elämän osa-alueelle, yksilöllä ei ole enää määräysvaltaa omaan elämäänsä.
Kontrollin keinoja
Käytöksen kontrollointi
Uskonnollinen yhteisö voi kontrolloida yksilön käytöstä esimerkiksi pelottelun tai vääristeltyjen pyhien tekstien varjolla. Ehkä tehokkain keino on kuitenkin sosiaalinen paine. Jos kaikki yhteisön jäsenet esimerkiksi pukeutuvat ja puhuvat tietyllä tavalla, silloin yksilölle syntyy myös tarve kuulua joukkoon ja seurata esimerkkiä.
Informaation kontrollointi
Uskonnollisessa kultissa tiedon, eli informaation, kontrollointi on yksi keskeisistä keinoista pitää jäsenet mukana kultissa. Kultin jäsen ei saa etsiä tietoa itsenäisesti ja tietyt aiheet ovat täysin kiellettyjä, eikä niitä saa tutkia. Yleisin keino pitää jäsenet ruodussa on esimerkiksi väite, että kriitikot ja kulttia vastaan puhuvat ihmiset ovat paholaisen riivaamia. Näin kaikesta kritiikistä tulee epärelevanttia.
Tunteiden kontrollointi
Kulttiin kuulumista ei voi perustella järjellä tai logiikalla, joten tunteiden kontrollointi on tehokas keino pitää jäsenet mukana kultissa. Tähän kuuluu muun muassa vetoaminen siihen, että jäsenet haluavat tehdä Jumalan onnelliseksi. Jos haluat, että Jumala on onnellinen, silloin teet kuten kultti käskee. Kultin jäsenet kokevat usein tunteiden vuoristoradan, jossa yhtenä hetkenä heitä kehutaan ja palkitaan hyvistä suorituksista, kun taas toisena hetkenä heitä syyllistetään ja kerrotaan, miten huonoa työtä he ovat tehneet.
Ajan kontrollointi
Kultti vaatii jäseniltään koko ajan enemmän aikaa ja uhrauksia. Uskonnollisten kulttien jäsenet manipuloidaan käyttämään mahdollisimman paljon aikaa kultin aktiviteetteihin. Tällä tavalla jäsenet pidetään kiireisenä, jotta ajattelulle olisi mahdollisimman vähän aikaa. Kun jäsenet viettävät enemmän aikaa toistensa kanssa, he kyseenalaistavat vähemmän kultin opetuksia. Samanmielisten ihmisten kanssa kritiikkiä ei juuri esiinny.
Karismaattinen johtaja
Kultilla on yleensä karismaattinen johtaja, joka ei ole ikinä väärässä. Kultista riippuen johtaja voi väittää olevansa itse jumala taikka sitten hänellä on jokin yhteys jumalaan ja hän on jumalan valitsema henkilö.
Toisin kuin elokuvissa ja mediassa usein esitetään, kulttijohtajan ei tarvitse olla erityisen hurmaava tai mukava persoona. Riittää, että hän osaa manipuloida ihmisiä ja sanoa oikeita asioita. Johtajan ei tarvitse myöskään manipuloida kaikkia kultin jäseniä. Riittää, että johtaja osaa manipuloida muutamaa ihmistä, jotka sitten manipuloivat toisia samalla tavalla.
Mistä kulttijohtajan tunnistaa?
- Hän ei ole ikinä väärässä
- Hän on esikuva muille
- Hän on jumala tai yhteydessä jumalaan
- Hänellä on erityinen ja korvaamaton asema ryhmässä
- Hän hyötyy rahallisesti jäsenistään
- Hän on usein narsisti tai omaa narsistisia piirteitä
Kulttijohtajat ovat hyvin usein narsisteja tai sitten heistä kehittyy sellaisia ajan myötä. He tuovat joko itse omaa erinomaisuuttaan esille jollakin tavalla, taikka sitten kultin jäsenet tekevät sen hänen puolestaan.
Johtajalla on usein myös vainoamissyndrooma. Hän saattaa kertoa jäsenilleen, miten häntä vainotaan toistuvasti muiden uskovaisten tai viranomaisten toimesta. Kertomuksia väritetään, paisutellaan ja niistä jätetään kertomatta olennaisia yksityiskohtia, jotta johtajasta voidaan rakentaa kertomuksen uhri.
Me vastaan muut -ajattelu
Uskonnollisissa kulteissa hyödynnetään lähes aina ajatusta, että kaikki muut ovat kulttia ja sen jäseniä vastaan. Se on todella hyödyllinen taktiikka, koska se sopii yhteen kaikkien kultin opetuksien kanssa. Kultin jäsenille tulee tunne, että he ovat oikeasti osa jotain isompaa kokonaisuutta.
Jäsenille kerrotaan, että koko maailma kääntyy heitä vastaan. Perhe, ystävät, läheiset ja viranomaiset ovat kulttia vastaan, koska kultti on jumalan valitsema paikka maan päällä. Kun läheiset kertovat huolistaan tai kun viranomaiset alkavat tutkia kulttia tai siihen liittyvää rikollisuutta, jäsenet pitävät sitä vain todisteena, että kultti on oikeassa.
Miksi uskonnolliset kultit aiheuttavat haittaa?
Kultit aiheuttavat monenlaista haittaa, sosiaalisia ongelmia, taloudellisia ongelmia, moraalisia ristiriitoja, terveydellistä haittaa sekä mielenterveysongelmia. Pahimmillaan kultit voivat johtaa täydelliseen katastrofiin, kuten esimerkiksi Jonestown Yhdysvalloissa ja Aleph-kultti Japanissa.
Useimmat kultit eivät kuitenkaan pääty tragediaan, kuten edellä mainitut esimerkit. Ne aiheuttavat sosiaalisia ongelmia, koska jäsenet tekevät käytännössä mitä tahansa kasvattaakseen kultin seuraajakuntaa. Keinoihin sisältyvät muun muassa valehtelu sekä harhaan johtaminen.
Taloudelliset ongelmat astuvat kuvioihin, kun kultti alkaa keräämään rahaa jäseniltään. Joskus summa saattaa vaikuttaa pieneltä kuukautta kohden, mutta pidemmällä aikavälillä summista kasvaakin isompi kokonaisuus.
Moraaliset ristiriidat syntyvät, kun kultin opetukset ovat ristiriidassa jäsenten omien arvojen kanssa. Onkin aika yllättävää, miten kultin jäsenet tuomitsevat moraalisesti arveluttavan käytöksen, jos se tapahtuu kultin ulkopuolella. Kultin sisällä tapahtuvalta moraalittomuudelta kuitenkin ummistetaan silmät.
Moni kultista lähtenyt on kertonut, että kultissa ollessaan heillä oli terveydellisiä ongelmia. Asiasta ei ole tehty tieteellistä tutkimusta, mutta lisääntynyt stressi ja univaje ovat yleisiä tekijöitä, jotka vaikuttavat suoraan yksilön terveyteen. Moni kultin jäsen kärsii juuri näistä oireista. Jotkut ovat jopa kertoneet sairastuneensa autoimmuunitautiin kultissa ollessaan, mutta yhteyttä on vaikea todentaa.
Mielenterveysongelmat ovat yleisempiä kulttien jäsenillä kuin niillä ihmisillä ketkä eivät kuulu kulttiin. Jatkuva paine, pelko ja nöyryytys voivat johtaa traumaperäiseen stressihäiriöön. On kuitenkin muistettava, että kaikilla kulttien jäsenillä ei ole mielenterveysongelmia ja osa jäsenistä voi sairastua mielenterveydellisiin ongelmiin vasta lähdettyään kultista.
Miten lähteä kultista?
Kultista lähteminen voi kuulostaa helpolta päätökseltä, mutta useimmiten se ei ole niin yksinkertaista. Vaikka jäsenellä olisi epäilyksiä ryhmän väitteitä kohtaan, se ei kuitenkaan ole riittävä syy lähteä kultista, koska jäseniä hallitaan pelon avulla. Jäsenet alkavat pelkäämään käytännössä kaikkea, mikä voi todistaa kultin vääräksi tai olla kriittistä kulttia kohtaan.
Jos sinulla on epäilyksiä uskonnollisesta ryhmästä, johon kuulut, kannattaa aloittaa miettimällä, mitä ryhmä jättää kertomatta sinulle. Pystyykö ryhmä todistamaan aukottomasti, että johtaja on se, mitä hän väittää olevansa? Entä mitä kriitikot sanovat todisteista?
Kannattaa myös kiinnittää huomiota siihen, onko kaikki ryhmän toiminta moraalisesti kestävää. Pystytkö seisomaan kaikkien ryhmän päätösten takana? Entä ovatko ryhmän teot ristiriidassa oman moraalisen käsityksesi kanssa? Pystytkö kertomaan rehellisesti läheisillesi, minkälaisia arvoja ryhmä edustaa ja miten se toimii? Piilotteleeko ryhmä jotakin heiltä, ketkä eivät kuulu ryhmään?
Kannattaa siis aloittaa pohtimalla ryhmän arvoja ja ristiriitoja syvällisesti. Jos tulet siihen tulokseen, että kaikki ei ole kohdallaan, kannattaa aloittaa ryhmän syvempi tutkiminen. Internet on siitä hyvä työkalu, että voit valita, minkälaisia lähteitä luet tai millaisia videoita katsot. Ei ole siis pakko sukeltaa heti syvään päätyyn, vaan voit ottaa pieniä askelia.
