Poliittinen lakko seisauttaa Suomen viennin ja tuonnin pahimmillaan kahdeksi viikoksi 11.3. – 24.3.2024. Kuukauden lakoistakin on ollut jo puhetta. Lähes kaikki ahtaajat kuuluvat Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliittoon, joka on päättänyt seisauttaa Suomen satamat. Jopa polttoaine saattaa loppua asemilta lakon aikana.
Satamat ja rahtiterminaalit ovat monimutkaisia laitoksia, jotka toimivat ainoastaan terävästi ajattelevan ihmistyöntekijän voimin – vai toimivatko?
Maailmalla on muutamia täysin automatisoituja satamia, jotka toimivat lähes itsenäisesti. Robottisatama löytyy esimerkiksi Los Angelesista, Kiinan Tianjista ja Hollannin Rotterdamista. Automatisoidussa satamassa kontteja liikuttelee joukko robotteja, jotka laskevat tilavuuksia, hahmottavat ympäristöä ja liikettä sekä pitävät silmällä muita liikkuvia kohteita samaan aikaan.
Alla olevasta videosta voi tutustua Los Angelesissa sijaitsevan robottisataman toimintaan.
Ihmisiä tarvitaan käytännössä ainoastaan valvonta- ja huoltotehtäviin. Automatisoitua satamaa on siis huomattavasti vaikeampi pysäyttää poliittisilla lakoilla.
Automatisoidun sataman monet edut
Automatisoitu satama tarjoaa muitakin etuja kuin ihmisen tekemän työn väheneminen. Kun ihmisiä työskentelee vähemmän satama-alueella, myös tapaturmat vähenevät.
Koronapandemian aikana monet rahtiterminaalit pysähtyivät, koska työntekijöillä oli riski saada tartunta tai he tulivat sairaaksi. Automatisoitu satama pystyy toimimaan niin pienellä määrällä ihmisvoimaa, että sairastelut ja pandemiat eivät pysty pysäyttämään sitä.
Lisäksi valvontatehtävät sekä huoltotoimenpiteet voidaan parhaimmassa tapauksessa suorittaa ilman ihmiskontakteja.
Yksi suurimmista eduista on kuitenkin ajansäästö. Automatisoitu satama toimii nopeammin ja tehokkaammin kuin täysin manuaaliseen työvoimaan luottava satama. Manuaalinen satama käyttää yhden laivan lastauksen suunnitteluun useita tunteja työaikaa. Tekoäly suunnittelee laivan lastauksen noin 10 minuutissa.
Mitä töitä duunarille sitten jää?
Olennainen kysymys onkin: Mihin duunaria enää tarvitaan, jos kuljetusala automatisoituu hitaasti mutta varmasti?
Ihmisiä tarvitaan yhä huoltamaan ja päivittämään robotteja sekä laitteistoja. Näiden toimenpiteiden tarve tuskin häviää ihan äkkiä. Tosiasia on kuitenkin se, että ihmisiä tarvitaan tulevaisuudessa yhä vähemmän ja vähemmän logistiikan tehtävissä. Muutaman viikon lakko ei kuitenkaan pysty seisauttamaan koko satamaa.
Samalla AY-liikkeet tulevat menettämään otettaan politiikassa ja yhteiskunnassa.
Kuvaavaa on, että AKT on julkaissut sivuillaan automaation vaaroista varoittavan artikkelin muutama vuosi sitten.
AKT: Hollantilaisahtaaja menetti työnsä automaation takia – Varoittaa nyt muita
Logistiikan automatisoituminen ei välttämättä ole huono asia. Kun ihmisiä tarvitaan vähemmän logistiikan tehtäviin, voimme keskittyä muuhun. Onneksi muutos tapahtuu hitaasti, eikä yhdessä yössä. Yhteiskunnalla on aikaa varautua ja sopeutua.
